Tekijä: admin

Julkaistu

Etähoito ei heikennä palveluja vaan parantaa niitä

Paljon puhutuista digipalveluista eli etähoidosta on muotoutunut mielestäni julkisuudessa vääristynyt kuva. Terveydenhuollon ammattilaisena näen niissä paljon mahdollisuuksia kehittää hoitoa. 

Yksinkertaisimmillaan etähoitoa on tekstiviesti tai puhelinsoitto. Se voi olla netissä täytettävä oirearvio, chattipalvelu ammattilaisen kanssa, itsehoidon tai pitkäaikaissairauden seurantasovellus puhelimessa. Etähoitoa on myös viestipalvelu, johon voi jättää kysymyksen tai kuvauksen tilanteesta ammattilaiselle. 

Muotoja on siis monia eivätkä kaikki käy kaikkiin tilanteisiin. Soitot ja tekstiviestit ovat varmasti niin tuttuja ettei niitä tule etähoitona edes ajateltua. Sain juuri vastauksen omista tutkimuksistani tk-lääkäriltä tekstiviestillä. Huomattavasti helpompaa minulle, kuin odottaa lääkärin soittoa tai käydä vastaanotolla kuulemassa tulokset. 

Pahin uhkakuva on varmaan ollut kotonaan asuva vanhus, jolle lyödään kone käteen ja käsketään ottaa yhteys lääkäriin. Videovastaanotto ei toimi näin! Potilaan on itse haluttava etävastaanottoa ja pystyttävä sitä käyttämään. Potilas voi tulla hoitajan vastaanotolle, josta etäyhteys otetaan lääkäriin tai hoitaja voi tulla käymään kotiin tarvittavan laitteiston kanssa. 

Vaivan ei tarvitse olla kokonaan etävastaanotolla hoidettava vaan se voi toimia ensikontaktina ja alkuarvioinnissa. Sieltä voidaan lähettää lähivastaanotolle tai tehdä lähete laboratoriotutkimuksiin. 

Hyvinvointialueen ajatuksena on yhden luukun periaate. Asiakkaan pitäisi siis saada asiansa hoidetuksi yhdellä yhteydenotolla. Tähän etäyhteyden luovat loistavan mahdollisuuden, sillä ensiyhteyden jälkeen asiaa voidaan käsitellä moniammatillisessa verkostossa etäyhteyksin. Tämä nopeuttaa ja tehostaa nimenomaan ammattilaisten työskentelyä. 

Etähoito lisää joustavuutta hoidon tarjonnassa. Pandemian myötä yritysmaailma kävi läpi pikaisen muutoksen kokous- ja seminaarikäytännöissä eikä enää ole tarpeellista tai järkevää matkustaa koolle yhteen sijaintiin. Terveydenhuolto on uudistunut hitaammin ja etäpalveluja ovat ottaneet käyttöön eniten yksityisen palveluntarjoajat. 

Suunnitteluun on otettava mukaan potilasjärjestöjä ja asiakasraateja, jotta käytettävyys on hyvä ja vastaa todelliseen tarpeeseen. Näen digipalveluissa todella paljon mahdollisuuksia!

Julkaistu

Miksi ehdokkaat eivät näy kaduilla?

Varsinais-Suomen puolueiden kesken on sovittu, ettei kukaan järjestä aluevaalitapahtumia sisällä eikä ulkona 15.1. saakka. Myöskään omaa vaalimateriaalin jakoaan tai liikkeitään ei saa mainostaa, jotta ei yllytetä ihmisiä kokoontumaan. Näitä rajoituksia pohditaan uudestaan AVI:n ohjeistuksien mukaisesti 16.1. 

Aluevaalit ovat todella tärkeät mutta eivät niin tärkeät, että niiden vuoksi kannattaisi lisätä yhtään koronatartuntaa. Siksi ehdokkaat ovat hyvin varovaisesti liikkeellä eikä tapahtumia ole.

Näin tavallisena keskituloisena en pysty panostamaan hillittömästi mainontaan, esimerkiksi Turun Sanomien mainosta varten saan tehdä kokonaisen viikon päivätyötäni. Somen suhteen taas aluevaalit eivät välttämättä ole sitä, mitä ihmiset viihtyäkseen etsivät. Aika pattitilanne näin kampanjoinnin kannalta. 😀 

Positiivisena silti eteenpäin! Liikuntaa ja ulkoilua tulee päivittäin mainoksia jakaessa ja valittaminen ei auta tilanteessa yhtään. 

Mitä Sinä voit tehdä? Kannusta omaa lähipiiriäsi käyttämään ääntään. Tämä tilaisuus vaikuttaa tuleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen ei toistu. 

Nyt talviseen ilmaan liikkeelle ja jakamaan mainoksia.

Julkaistu

Rohkeasti kohti tulevaa

Kerrankin Turussa on lunta myös uudenvuoden alla! Olen iloinnut lumesta, lomasta ja koko ajan nousevasta koronarokotusprosentista. Muutamia huolenaiheitakin yrittää nousta pintaan. 

Uutisiin on noussut aluevaalien alhaiseksi ennakoitu äänestysprosentti. Hassua, media julkisoi alhaisesta prosentista sen sijaan että rummuttaisi vaalien tärkeyttä kansalaisille. Tämä sataa tietysti niiden laariin, joiden äänestäjät ovat uskollisimpia (Lue: Kokoomus). Toki toivoisin koko äänestysjärjestelmän rukkaamista hieman modernimmaksi. Ennakkoäänestys kestää onneksi viikon ja paikat ovat kulkureittien varrella ostoskeskuksissa. 

Huolestuttavaa tämä on siksi, että yhteiskunnan moniäänisyys ei toteudu, jos vain pieni osa äänestää. Arvoista tässä lopulta on kyse, ja asiantuntemuksesta. Toivon hartaasti, että valituiksi tulee mahdollisimman moni sosiaali- ja terveysalan tai pelastustoimen työntekijä, jotta työtä pystytään kehittämään sisältäpäin sen arjen tuntevien avulla. 

Eikä koronakaan juuri helpota tilannetta vaikka omikron ei toistaiseksi ole vaikuttanut vakavia tautimuotoja aiheuttavalta. Sain itse kolmannen piikin ennen joulua ja tänään käytin lapseni ensimmäisessä rokotuksessa. Terveys on edelleen ohjenuorani, joten uusia ihmisiä ei paljon pääse tapaamaan ja kuulemaan heidän ajatuksiaan. Haitallista tietysti meille uusille kasvoille, tunnettavuutta ei entisestään ole, kuten ei tukea laajaan mainontaankaan. Noo, yrittää täytyy ja kuten isäni aina sanoi, anna hevosen huolehtia, sillä on isompi pää. 

Eli kohta valjastan tukijoukkoni (=lapseni ja mieheni) ja suuntaan ihan perinteisesti jakamaan mainoksia postiluukkuihin. Samalla voi siivoilla rakettiroskia pois ympäristöstä. Pyydän jo etukäteen anteeksi jokaiselta, joka ei olisi mainosta halunnut mutta olen sen vahingossa ehtinyt työntää luukusta sisään! Joskus tyttöjä paimentaessa sattuu vahinkoja ja tarkkaavuus herpaantuu. 

Valoa ja onnellisia tapahtumia ensi vuoteesi toivottaen, 

Riikka. 

Julkaistu

Onko siellä oven takana mitään?

Integraatio on muotisana. Hieman hähmäiseltä se vaikuttaa kun puhutaan asioista, joita ei voi käsin kosketella. Idea on kuitenkin sama kuin integroiduissa keittiökalusteissa. Yhden keittiökaapistoon sulautuvan oven takaa löytyy sekä jääkaappi että pakastin. Hyvinvointialueista puhuttaessa integraatio tarkoittaa ihan samaa asiaa, palvelujen yhdistämistä yhden oven taakse niin, että ne ovat helposti ja koottuna löydettävissä.

Palveluiden yhdistämisestä puhutaan mutta toistaiseksi konkreettisia esimerkkejä on vähän. Sosiaalihuollon palvelut, kuten esimerkiksi ikääntyneiden asumispalvelut, sosiaalityö, päihdehuolto, vammaisten palvelut, mielenterveysongelmaisten palvelut ja lastensuojelu, uhkaavat jäädä vähäiselle huomiolle hyvinvointialueiden rakentamisessa. Väliinputoajia palveluissa ovat usein ne henkilöt, joilla on monia, laaja-alaisia ongelmia. Varsinais-Suomen tulevan hyvinvointialueen päätöksenteon rakennetta valmistellaan ikäkaarimallilla. Se tarkoittaa väestön näkemistä erillisinä ikäryhminä.

Jostain on aloitettava ja ikäkaarimalli on kokoavampi kuin moni muu rakenne. Siinäkin on erityistä huomiota vaativia rajapintoja, kuten esimerkiksi vammaispalvelut. Pysyvätkö esimerkiksi ikääntyneiden vaikeavammaisten henkilöiden palvelut samalla tasolla, jos ne integroidaan osaksi muiden ikääntyneiden palveluja? Tulevien hyvinvointivaltuutettujen täytyy olla erittäin tarkkana ja puolustaa niitä, joiden on vaikeinta saada oma äänensä kuuluviin. Erityisosaamisen tarve ei poistu integroimalla palvelu paperilla osaksi isoa kokonaisuutta. Oven takaa täytyy löytyä kaikki mitä tarvitaan.

Hyviä esimerkkejä onneksi on jo olemassa. Parhaiten edennyt vaikuttaa olevan lapsiperheiden kokonaisvaltainen tuki. Lasten, nuorten ja perhepalveluiden kehittämisessä on käynnissä esimerkiksi perhekeskusten jatkokehitys. Perhekeskus, nimensä mukaisesti, auttaa koko perhettä ja on näin peruspalvelut yhteen kokoava yhden luukun palvelu. Perhekeskus sisältää moniammatillista osaamista ja on asiakkaille helposti lähestyttävä. Tällaiset toimintamallit ovat enemmän kuin tervetulleita.

Julkaistu

Vähemmän hoitoa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat

Otsikko näyttää kirjoitettuna järjenvastaiselta. Tämä on silti nykytilanne. Suomessa työterveyshuolto aiheuttaa vinouman terveyskeskusten kävijäkuntaan. Työterveyshuollon taso vaihtelee työpaikasta riippuen.

Oma työnantajani, julkinen sektori, ostaa henkilöstölleen pitkälti sen, mikä on lain mukaan pakollista. Naisvaltaisella alalla naistentaudit on rajattu ulkopuolelle. Akuuttiin hoitoonkaan työterveyttä ei ole meillä tarkoitettu, joskus voi hyvällä onnella saada ajan ilmaiselle lääkärikäynnille.

Täysin toinen tilanne on yksityisellä puolella työskentelevällä puolisollani. Hänen työterveytensä hoitaa pois vaikka tikun jalasta ja sairastapauksissa yhteyttä pidetään tiiviisti. Epäilemättä palvelu on myös huomattavasti kalliimpi. Eri palveluvalikoimasta huolimatta kyseessä on kuitenkin terveyttä edistävä ja ylläpitävä palvelu, joka kuuluu vain työssäkäyville. Erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn ylläpitämiseen työterveyshuolto kiinnittää runsaasti huomiota.

Terveyden epätasa-arvo

Entäs ne jotka eivät käy töissä? Ovat sairaita tai eläkkeellä? He maksavat itse nopeasta hoidosta yksityisellä tai hitaammasta terveyskeskuksessa. Hieman nurinkurista; jos olet jos sairas tai iäkäs, saat hoitoa vähemmän kuin ollessasi työssä ja parempikuntoinen.

Tarttumattomat-verkoston muodostavat Suomen suurimmat potilas- ja kansanterveysjärjestöt sekä maan suurin tieteellinen seura, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Verkoston tavoitteena on valtion, kuntien ja järjestöjen yhteistyö kansansairauksien ehkäisemiseksi. Verkosto on sanoittanut tasa-arvoisen terveyden edistämisen aluevaalitavoitteissaan:

”Hoitoon tai tutkimuksiin pääseminen ei saa olla kiinni iästä, asuinpaikasta, varallisuudesta, sosioekonomisesta asemasta tai muusta taustasta. Hoitopolun on oltava yhtenäinen koko maassa hoidon tarpeen toteamisesta aina sen toteutumiseen kuntoutumiseen asti. Yksikään potilas ei saa jäädä ilman varhaista diagnoosia tai oikea-aikaista hoitoa siksi, että hänellä ei ole varaa terveydenhuollon asiakasmaksuihin tai lääkekustannuksiin.”

Allekirjoitan tämän täysin. Kipukohtia on tällä hetkellä monia. Ensinnäkin hoitoon pääsyn vaikeus. Terveyskeskukseen ei niin vain kävellä ja takaisinsoittoautomaatit sekä heikot nettivarausohjelmat lannistavat sitkeämmänkin ajanvaraajan. Toiseksi hoidon laatu, jota ei kilpailutuksissa paljoa painoteta. Kolmanneksi SoTe-järjestelmän pirstaloituneisuus, joka tekee moniongelmaisen hoidon kokonaisuudesta reikäisen tilkkutäkin. Neljänneksi henkilökunnan pako alalta monistakin syistä, mainittakoon nyt vaikka johtaminen, palkkaus, kivikautiset organisaatiorakenteet, olemattomat etenemismahdollisuudet ja liukuhihnamaiseksi pakotettu työ. Ja nämä ovat vasta ne tärkeimmät.

Kannattaa tutustua Tarttumattomat -verkoston kotisivuihin https://www.tarttumattomat.fi ja vaalitavoitteisiin vielä tarkemmin avattuna täältä: https://www.tarttumattomat.fi/@Bin/172728/Tarttumattomien_aluevaalitavoitteet_2022.pdf .

Kuten esimerkeistä käy ilmi, verkoston työ ei tietenkään yksin riitä. Hyvinvointialueille tarvitaan hallinnollisten ja polittisten osaajien lisäksi substanssin taitajia. Niitä, jotka tuntevat asiakkaiden, potilaiden ja työtekijöiden haasteet käytännössä. SoTe-alan rautaisia osaajia. Kehittäminen tapahtuu aina sisältäpäin, työtä tekevien ja palveluja käyttävien tiedon avulla.

Julkaistu

Ensimmäinen kerta

Jokaisen on syytä olla valppaana tammikuussa, sillä silloin järjestettävissä ensimmäisissä aluevaaleissa ratkaistaan terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastustoimen järjestäminen jatkossa. Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta (+ Helsinki), jotka hoitavat jatkossa KOKO alueen toiminnan organisoinnin.

Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022

Varsinainen vaalipäivä 23.1.2022

Rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle ja kunkin hyvinvointialueen osuus on laskettu varsin kattavin mittarein. Huomioon on otettu mm. alueen ikärakenne, sairastavuus, kaksikielisyys, saaristot, välimatkat, maahanmuuttajien osuus yms. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että jos alueilla on aiemmin resurssoitu liian vähän rahaa terveydenhuoltoon, käytettävissä oleva summa kasvaa. Joka tapauksessa alueille myönnetään viiden vuoden ajan joka vuosi hieman enemmän rahaa tehtävien hoitamiseen.

Mikään raha-automaatti järjestelmä ei ole. Hyvinvointialueet saavat siis tarkkaan lasketun summan, jolla järjestetään mm. sairaalahoito, terveyskeskushoito, sosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden hoiva, päihdehuolto jne. Palvelut voidaan tuottaa itse tai ostaa osin yksityisiltä palveluntarjoajilta. Ostopalveluja hankittaessa täytyy muistaa että käytössä on tosiaan se tietty summa rahaa. Onkin syytä laskea tarkkaan hankitaanko sillä palvelua yritykseltä, jonka tarkoitus on tuottaa toiminnasta voittoa itselleen. Voitto on tietenkin leivottu hintoihin, joita alueelta veloitetaan. Toisaalta voidaan käyttää sama summa omien palvelujen kehittämiseen.

Nyt on tilaisuus järjestää asiat paremmin. Uudistuksen tavoitteena onkin nostaa asiakas keskiöön palvelujen järjestämisessä. Kun tähän saakka huolineen on joutunut kulkemaan usealla luukulla, nyt organisaatio järjestetään palvelemaan yksilöä (ns. yhden luukun periaate). Lisäksi kuntalaiset saavat jatkossa palveluja tasa-arvoisemmin asuinpaikasta riippumatta.

Kaikki lähtee ennaltaehkäisevien palveluiden helposta saatavuudesta. Esimerkiksi lapsiperheen ei tarvitse etsiä apua eri tahoilta ja terveyskeskukseen sekä kiireettömään hammashoitoon pääsee ennen kuin vaivat alkavat muuttua vakavammiksi. Näinhän pitäisi itsestäänselvästi olla mutta kun ei tällä hetkellä ole.

Käytä ääntäsi tammikuussa! Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, meidän kaikkien palveluista päättää pieni vähemmistö.

Julkaistu

Lautamies kiittää luottamuksesta!

Kesän alussa käydyissä kuntavaaleissa osoitetun luottamuksen ansiosta sain hoitaakseni ensimmäisen luottamustehtävän. Seuraavan nelivuotiskauden toimin Varsinais-Suomen käräjäoikeuden lautamiehenä.

Olin valinnasta lievästi sanoen innoissani! Arvostan oikeuslaitosta ja ihmisten tasa-arvoisuutta lain edessä. Oikeus ja sen toteutuminen on kiinnostanut minua terveydenhuollon tehtävissä ja nyt aiheeseen pääsee perehtymään syvällisemmin.

Lautamiesjärjestelmää kohtaan on esitetty kritiikkiä ja lautamiesten määrää onkin vähennetty huomattavasti viime vuosina. Toisen varsin hierarkkisen järjestelmän kasvattina pidän tavallisen kansan edustajuutta ja äänen kuulumista tärkeänä jo siksi, ettei laki pakene omiin korkeuksiinsa ja muotoudu liian teoreettiseksi. Terveydenhuollossa määräävässä asemassa ovat lääke- ja hoitotiede mutta asiakasosallisuus ja -kokemus halutaan ottaa entistä enemmän huomioon.

Julkaistu

Laitosäänestyksen sensitiivisyys

Tätä kirjoittaessani viimeinen ennakkoäänestyspäivä on juuri valkenemassa, sumu järven pinnalta alkaa haihtua. Äänioikeus on upea asia. Näin naisena iloitsen siitä, että Suomi antoi naisille äänioikeuden kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1906. Äänioikeus on yhtäläinen, eli jokaisella on käytettävissä yksi ääni. Äänioikeus on myös luovuttamaton, eli sitä ei voi luovuttaa toiselle. Kyse on nimenomaan oikeudesta, velvollisuutta äänestämiseen ei ole. Äänestämisestä ei myöskään jää henkilöön yhdistettävää tietoa, eli jälkikäteen ei voida todentaa kuka on ketäkin äänestänyt.

Olen tehnyt paljon töitä ikääntyneiden parissa. Palveluasunnoissa, pitkäaikaisen hoidon yksiköissä, ympärivuorokautisen, tehostetun hoidon yksiköissä, sairaalaan akuuteilla ja pitkäaikaisosastoilla. Hoitopaikan nimikkeet ovat vuosien varrella vaihdelleet mutta yhteistä niille on ollut avun tarjoaminen kun päivittäiset toiminnot eivät enää itsenäisesti suju. Hyvin usein, lähes aina, selviytymisen ongelmiin liittyy muistihäiriö.

Muistisairaudet etenevät eri tavoin ja usein alkuvaiheessa ilmenevät unohdukset ja väärinkäsitykset kuitataan huumorilla. Sairauden edetessä tilanteet, joita ei pysty enää ymmärtämään, voivat aiheuttaa voimakasta ahdistusta. Jotkin asiat voivat tulla niin sanotusti selkärangasta, eli sujua automaattisesti. Esimerkiksi laulaminen voi onnistua vaikka puhuminen ei enää suju. Äänestäminen voi sujua vaikkei ihmisiä enää tunne.

Olen ollut mukana useissa laitosäänestyksissä, joissa vaalivirkailijat siis saapuvat pitkä- tai lyhytaikaista hoitoa tarjoavaan laitokseen ja siellä tuolla hetkellä hoidossa olevilla on mahdollisuus äänestää. Yleensä henkilökunta on kysynyt potilailta/asukkailta etukäteen, haluavatko he käyttää äänioikeuttaan. Joskus joku haluaa, yleensä suurin osa ei. Vaalimainonta on kiellettyä, toki normaali mainosjakelu ja lehdet tavoittavat myös erilaiset laitokset.

Omalla työpaikallani sairaalassa on aina ollut selvää, ettei politiikka tai uskonto kuulu potilastyöhön. Pidempiaikaisissa yksiköissä, joissa on kyseessä yksilön loppuelämän koti, tilanne on epäselvempi. Voiko yksikössä työskentelevä ja ehdokkaana oleva nostaa puheenaiheeksi poliittisia kysymyksiä? Tai voiko oman ehdokkuutensa tuoda esiin töissä?

Mielestäni vastaus molempiin on ei. Ammatillinen etiikka hoiva- ja hoitotyössä estää käyttämästä omaa asemaa väärin. Tai toivottavasti estää. Kuulin tapauksesta, jossa pitkäaikaisen, tehostetun palveluasumisen yksikön kaikki asukkaat olivat halunneet käyttää äänioikeuttaan laitosäänestyksessä. Sehän on hieno asia! Paitsi että yksikössä hoidetaan muistisairaita ja hoitajana on kunnallisvaaliehdokas.

Päätin lisätä hoitotestamenttiini puoluekantani. Kiinnostaa kyllä hieman lakiteknisesti onko omia oikeuksiaan mahdollista rajata ennakoivasti. Ihmisyys on hauras ja sitä tulee kunnioittaa. Soisin kaikkien saavan toteuttaa loppuun saakka omia arvojaan.

Julkaistu

Kenen hoidosta tingitään?

Turussa jokainen saa hoitoa, ainakin paperilla.

Terveyskeskukseen voi varata ajan, jos siis pääsee jonotuksesta läpi tai pystyy odottamaan takaisinsoittoa. Koronapuhelut ovat ruuhkauttaneet linjat. Sähköisen palvelun kautta ajat taas voivat mennä todella pitkälle, samalle päivälle netin kautta ei voi aikaa varata. Terveyskeskuksessa työskentelee muutama erikoislääkäri sekä erikoistumistaan suorittavia lääkäreitä pakollisella tk-jaksolla. Kesäisin terveyskeskuksiin tulevat sijaistamaan lääkärinopintojensa puolivälissä olevat kandit. Muistihoitajia tai aivoverenkiertohäiriöihin erikoistuneita hoitajia ei löydy kaikkialta. Lääkärin vastaanotolla aikaa on 15-20 minuuttia, josta valtaosa kuluu tietojen läpikäymiseen ja lääkityksen tarkistamiseen. Vaivoja per vastaanotto voi olla tämän vuoksi vain yksi.

Olen varma, että työntekijät yrittävät kaikkensa. Alan työmoraali on huippuluokkaa mutta pelkällä moraalilla ei pärjätä jos työntekijöitä on liian vähän potilasmäärään nähden. Me elämme pidempään ja olemme monisairaampia kuin ennen, aika ei yksinkertaisesti riitä monimutkaisten tilanteiden läpi käymiseen.

Terveyskeskukset ovat terveydenhuollon kivijalka! Siellä jos missä tarvitaan laaja ymmärrys erilaisista sairauksista ja käynnillä olisi pystyttävä hoitamaan kaikki vaivat kokonaisuutena. Terveyskeskukset on resursoitava niin, että hoitoon pääsee viikossa, puhelimeen vastataan ja ihminen pystytään kohtaamaan ja hoitamaan. Muuten annamme todella tylyn viestin juuri niille, jotka eniten palveluja tarvitsevat.

Erityisesti pitkäaikaissairaille pysyvä hoitosuhde on ehdottoman tärkeä ja heille omalääkäri on se järkevin vaihtoehto. Lääkärinuran alkutaipaleella olevat tarvitsevat tukea kokeneemmilta kollegoilta ja ohjausta varten tarvitaan enemmän erikoislääkäreitä. Myös osaavaa hoitohenkilökuntaa tarvitaan lisää ja sairaanhoitajien ammattitaitoa on pystyttävä hyödyntämään laajemmin tarjoamalla enemmän aikoja itsenäisille hoitajavastaanotoille.

Kaikille ei todellakaan ole vaihtoehto varata aikaa yksityislääkärille tai kipaista työterveyshuoltoon. Nämä ihmiset joko jonottavat tai heidän terveytensä jää heidän omiin käsiinsä. Vaivat voivat myös akutisoitua ja vaatia käyntiä päivystyksessä, joka ei tietenkään ole tarkoitettu pitkäaikaisille vaivoille. Entäpä sairauksien ennaltaehkäisy? Monelta infarktilta voidaan välttyä jos ajoissa ohjataan verenpaineen tarkkailuun, terveellisempään ruokavalioon ja liikunnan lisäämiseen. Yksilö tekee tietysti aina omat päätöksensä mutta terveydenhuollon on oltava saavutettavissa ja tukena.

Terveyskeskus on juuri sitä helposti saavutettavaa, kaikille suunnattua terveyden edistämistä, josta tinkiminen on kuin hölmöläisten peiton leikkaaminen. Ei paljon lämmitä.

Julkaistu

Sairaanhoitajana kuntavaaleissa

En osaa lupaus- ja parannusretoriikkaa, enkä voi korostaa kokemustani lautakunta- tai valtuustotyöskentelyssä. Minulta puuttuvat poliittiset yhteydet. Ilmoittauduin ehdolle itse, koska ajattelin osaamiseni voivan olla hyödyksi Turulle.


No mitä sitten osaan? Näin sairaanhoitajana,

  • tiedän erittäin paljon terveyspalveluista, niiden nykytilasta ja mahdollisuuksista
  • tunnen järjestelmän pirstaloituneisuuden ja vaikeuden saada apua
  • ymmärrän henkilökohtaisen kohtaamisen ja ystävällisen asiakaspalvelun arvon
  • näen kaikki ihmiset tasa-arvoisina
  • arvostan erittäin paljon kaikkea työtä ja sen tekijöitä tehtyäni 20v käytännönläheistä ja vaativaa työtä kolmessa vuorossa
  • olen tottunut paineeseen ja priorisointiin
  • kouluttaudun jatkuvasti
  • tiedän, ettei kaikki ole aina yksilöstä itsestään kiinni
  • yritän aina työssäni parantaa tilannetta ja nähdä mahdollisuuksia kehittää toimintaa.

Onko näistä ominaisuuksista sitten hyötyä kuntapolitiikassa? Varmasti. Saisiko niillä ääniä? Ehkä, mutta koska ne yhteydet puuttuvat enkä ole edes julkisuuden henkilö, tuskin kovin montaa.

Ihan vähän ahdistaa vaalien lähestyminen. Ei niinkään tuloksen kannalta vaan tämän markkinoinnin. Mutta hei! Parempi olla mukana omana itsenään alusta saakka.